TERVETULOA 2018! TÄNÄ VUONNA AION...

29.12.2017

Olen maailman suurin vuoden vaihtumisen fani. Mikä ihana tilaisuus aloittaa puhtaalta pöydältä! Miettiä, miten tekisi elämästään vähän parempaa... miten tekisi itsestään vähän paremman.. ehkä ulkoisesti, ehkä sisäisesti? Miten tekisi koko maailmasta omalta osaltaan vähän paremman? Ihana mahdollisuus jättää taakseen menneen vuoden riidat, itkut, pettymykset ja hermoromahdukset - suunnata uudella puhtaalla energialla uuteen vuoteen. 

Minun 2018 tulee sisältämään ainakin annoksen seuraavia aiheita. Ja näistä tulette varmasti lukemaan paljon myös blogista. 



EKOLOGISUUS

On talvi ja täällä sataa vettä lämpötilan ollessa reilusti plussalla. Syyskuusta toukokuuhun on harmaata, pimeää ja sataa vettä. Olen ollut koko tämän vuoden niin kiinni vauvassa ja omissa murheissa, että jotenkin tämä ilmastonmuutoksen kamaluus kolahti tässä tällä viikolla niin, että Nopsullekin pidin luentoa asioista, joilla voi itse vaikuttaa siihen, että maapallo voi paremmin. Ihan kamalaa tunnustaa, mutta meillä on roskien kierrätys ollut tässä uudessa kodissa ihan rempallaan. Siihen tuli ryhtiliike välittömästi. Näin aluksi erotellaan ainakin paperit, kartongit, lasit ja metallit. Biojätteelle kun keksin jonkun toimivan ratkaisun, niin se kierrätykseen mukaan. 

Luin Joensuussa vanhoja päiväkirjoja ja olen aloittanut hiusten värjäämisen 11 vuotiaana. Yksitoistavuotiaana. Jestas sentään. Vaikka viimeisen viiden vuoden aikana en ole kuin muutaman kerran laittanut värin koko päähän, niin kaikenlaisten synteettisten värien kanssa lirkuttelu loppuu nyt. Samoin tunnustan viimein, että on aivan älytöntä blondata minun valmiiksi jo ohutta ja taipuisaa tukkaa. Siitä tulee kuiva. Tulevana vuonna aion katsoa, mihin tukastani on, jos hoidan sitä vain luonnonkosmetiikan tuottein ja kasvivärillä. 

Myös meikkipussin ja ihonhoitoarsenaalin sisältö tulee asteittain ja ainakin osittain vaihtumaan luonnonkosmetiikkaan. 




TERVEYS

Puuta koputtaen, vaikuttaa, että pahin aika omien terveysmurheiden kanssa olisi viimein takanapäin. No, oli tai ei, olen aivan innoissani paluusta salitreenin pariin! Sormet syyhyävät päästä nostelemaan painoja ja tuntemaan hyvän lihaskuntotreenin tutina reisissä ja selässä. Meidän lähelle aukeaa uusi kuntosali, jonne olen jo ensimmäisten joukossa jonossa. 

Olen tässä loppuvuodesta innostunut lenkkeilystä. Olen käynyt suunnilleen joka toinen päivä kevyen, noin 20min (en koskaan katso kelloa, joten en ihan tiedä) hölkkälenkin. Ja mahtavaa, miten parin viikon jälkeen alkoi jo huomata kehitystä jaksamisessa ja vauhdissa! Sitten tuli tämä flunssa, mutta jospa pian jo saisi taas solmia lenkkitossut jalkaan. 

Ruokavaliossa minulla on ollut nyt testissä maidoton ja viljaton, johon olen ottanut viime päivinä kauran takaisin sekä joustanut voin ja satunnaisen juuston suhteen. Ajatuksena olisi koostaa tulevaisuudessa omat (ja suureksi osaksi myös perheen syömiset) välttäen vehnää, sokeria, lihaa sekä makeutusaineita. Ja turhia lisäaineita. Maitoa en itse juo ja Nopsu vaatii aina kaupasta "lempimaitoa" eli kauramaitoa. Satuinpa katsomaan tässä yhden dokumentin aihetta sivuten, jonka jälkeen en itse oikein halua enää tosiaan maitoa sitä vähääkään juoda. 




OPISKELU

Äitiyslomalla opiskelu on toistaiseksi ollut vain hyvä vitsi, mutta jotain aivotoimintaa ajattelin ensi vuonna herätellä. Vieläkin tuntuisi ihan liian raskaalta alkaa käyttämään omaa, vähäistä vapaa-aikaa johonkin varsinaiseen tavoitteelliseen opiskeluun, mutta sen sijaan kieliä voi aina kerrata. Rakastan kielten opiskelua ja olenkin lukenut enemmän tai vähemmän englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa, italiaa ja japania. 

Englanti oli yliopistossa sivuaineeni ja tunnen olevani siinä oikein sujuva sekä ammatillisesti että vapaa-aikana. Enkkua ajattelin treenata lukemalla kiinnostavia ammatillisia artikkeleita (kaksi kärpästä yhdellä aivastuksella). Ruotsista pidän valtavasti, mutta huomaan kielitaitoni olevan arkisessa keskustelussa kivalla tasolla, mutta ammatillinen puoli takkuaa. Siispä samankaltaista treeniä ruotsille myös. Saksaa luin paljon yliopistossa asti, siitä koskaan pitämättä. Asuin Saksassa kolme kuukautta kieltä juuri käyttämättä. Väitän saksantaitoni olevan hyvä, vaikka oikeasti se on aika säälittävä. Saksan preppausta siis ihan kieliopista alkaen. Ranskaa rakastan. Opiskeluaikana ihastuin ranskalaiseen poikaan (ja oli meillä jonkinlainen muutaman kuukauden etäsuhdekin) ja sain siitä inspiraation opiskella ranskaa. Pojat, miten tehokas inspiraatio se olikin! Yhden talven aikana luin neljä intensiivikurssia putkeen sillä lopputulemalla, että täysin nollatasolta keväällä olin ylioppilaskirjoitusten tasolla! Ihan mieletön fiilis, miten nopeasti kieltä voi oppia, jos sitä vain joka päivä opiskelee! Mutta sieltä tasolta on tultu sitten aika vauhdilla myös alas. Ranskaa myös kieliopista alkaen. 

Japanin kieli vasta sydämeni onkin vienyt. Sitä olen lukenut muutaman kurssin, mutta koska japanin kielioppi (ja ihan koko kielen ja kirjoitusjärjestelmän rakenne) on todella haastava, ajattelin kerrata aluksi ihan vain fraaseja ja kirjoitusmerkkejä sekä peruskielioppia. 

Anteeksi, aina kun puhun kielistä, en osaa olla lyhytsanainen :) 

Ajattelin siis käyttää joka viikko parin tunnin ajan kirjastolla yhden kielen parissa. Vuodessa on 52 viikkoa, eli saisin näin yli 100 tuntia kielten opiskelua. Ja varmasti voisin nostaa pienen pykälän näiden kaikkien kielten osaamista. 

Niin ne espanja ja italia. Espanjaa opiskelin vain kaksi tuntia (jätin kurssin kesken, kun opettaja oli niin outo) ja italiaa 4 tuntia (jouduin jättämään kurssin kesken, koska se meni liikaa työvuorojeni kanssa päällekäin). 


Tässä muutama teema aloittamaan vuotta 2018!
Olisi ihan kuulla, millaisia asioita sinun unelmien 2018 sisältää? Teetkö uudenvuoden lupauksia? Mitä suunnitelmia tai haaveita on tulevalle vuodelle?




JOULUREISSULLA YKSIN NELJÄVUOTIAAN KANSSA

26.12.2017


Nopsu vietti ensimmäisen joulunsa sairaalassa. Kokonaiset viisi päivää. Ja läheltä piti, ettei pikkuveli seurannut tismalleen samoissa jalanjäljissä. Kävimme torstaina ihan vaan varmuuden vuoksi lääkärissä näyttämässä Dodon nuhaa (Nopsu keksi pikkuveljelleen uuden lempinimen ja se on minusta aivan ihana!) ja testaamassa varalta rs-virus, sillä sitä on nyt ollut todella erityisen paljon liikkeellä. Ja sieltähän se tuomio napsahti! Kyseessä on ihan "tavallinen" flunssavirus, joka aiheuttaa aikuisille ja vauvaiän ohittaneille lapsille flunssaa, mutta vauvoille rs on hyvin ärhäkkä pöpö. Se vaatii hyvin usein sairaalahoitoa, sillä vointi menee niin heikoksi, hengitys saattaa takuta ja ruoka ei maistu. Tästä seurasi se, että pohdimme tiukasti koko torstain, mitä teemme. 

Jäädäkö koko perhe kotiin, aiheuttaen Nopsulle valtavan pettymyksen, kun hän on hurjan kovasti odottanut mummin luo menoa ja joulua kokonaisuudessaan. Dodon kanssa matkaan lähteminen ei ollut vaihtoehto, sillä entä jos vointi romahtaisi junassa? Ja perillä odotti minun flunssainen äitini, joten altistus lisäpöpöille ei ollut toivottavaa. Entä uskaltaisimmeko lähteä kahdestaan Nopsun kanssa matkaan? Siirtäen junalippuja niin, että tulisimme jo aikaisemmin takaisin. J vakuutteli pärjäävänsä varmuudella Dodon kanssa (mihin 100% uskonkin) ja että Nopsulle joulureissua ei peruta. Pikkuveljen vointi säilyi koko torstain ja perjantaina aamun hyvänä - vain vähän nuhaisena, joten hieman hämmentynein mielin hyppäsimme Nopsun kanssa perjantaina junaan kohti Joensuuta!



Matka meni todella mukavasti, koska meillä oli maailman paras Kata matkaseurana. Perillä odottivat Nopsun mummi ja täti, joiden seurassa kolme jouluista päivää meni kuin siivillä. Ainut, että itse sairastuin tietenkin tuohon samaan flunssaan, enkä päässyt hiihtämään tai laskemaan mäkeä, joita olin kovasti odottanut. En ole ollut suksilla ysiluokan jälkeen, joten kokemus tosiaan olisi ollut varmasti hauska :) 

Joulupukki kävi tuomassa säkillisen lahjoja, saunoimme, pelattiin siskon kanssa Afrikan tähteä (ensimmäistä kertaa lapsuusvuosien jälkeen) Nopsun ollessa kassanhoitaja, söimme jouluruokia sekä suklaita. Kaikenkaikkiaan hyvin onnistunut reissu! 







Eilen palasimme kotiin ja oli ihana nähdä J ja pikkuveli kolmen erossa ollun yön jälkeen. Tänään kävi muuten todella harmittava käänne (taas), kun haimme varastosta siellä säilytyksessä ollutta auton turvaistuinta. Dodo on kasvanut ulos turvakaukalosta ja se onkin jo myyty eteenpäin. Tarkoitus oli vaihtaa tänään turvaistuin autoon, mutta voi rumasanasentään, istuin oli homeessa! Mitä hittoa! Miten se voi edes olla? Emme varmaan kesällä ajatelleet asiaa enempää, kun laitoimme istuimen varastoon. Meillä on tässä uudessa kodissa yksi viileä varasto pyörävaraston yhteydessä ja toinen lämmin. Istuin tökättiin tuohon viileään. 

Koska turvakaukaloa tullaan hakemaan mikä päivä hyvänsä, oli tänään iskettävä vaan kylmästi sataset tiskiin ja käytävä kaupasta uusi istuin. Eipä paljon ehditty alennuksia odottelemaan. Ostimme saman hyväksi koetun, eli Britax Multitech II:n. Ja tämä 250e maksanut oppitunti oli se, että ikinä mitään kankaista säilöön viileään varastoon, johon ilmeisesti pääsee ulkoa kosteutta ja homesoppa on valmis. 

Kaikenlaisia käänteitä sisälsi siis tämä joulumme, mutta näin vain kaikesta on selvitty, pikkuveli vain nuhalla rs-viruksen yli porskuttaen ja isoveli täysillä Joensuu-joulusta nauttien! 

Ihanaa uuden vuoden odotusta kaikille! 💫

VAUVARAKAS PUOLI VUOTTA! JA HARMITTAVA KÄÄNNE MEIDÄN JOULUUN...

21.12.2017


Ihan huikeaa, vauvavuodesta puolet on huomenna taputeltu. Nyt katse on jo sitten kohti kokonaista vuotta. Minulla on vähän kaihoisa olo, kun omat murheet ovat tehneet tästä ensimmäisestä puolesta vuodesta niin raskaan, mutta L on ehdottomasti ollut minulle (ja meille kaikille) iso ilo harmaisiin päiviin. Kun hän katsoo silmiin ja hymyilee, unohtuu kaikki isot ja pienet huolet.

Liikkumisessa L tulee vähän veljeään jäljessä. Hän kääntyy nyt jo sujuvasti selältään mahalleen ja muutamia kertoa myös kääntynyt mahaltaan selälleen. Ei toki niin, että itse olisin ikinä sitä nähnyt - yhtäkkiä vaan vauvan löytää sohvan alta, kun on kierinyt sinne! Istua hän vielä ei osaa, mutta selkä on sen verran jo suora, että uskalsimme siirtää hänet Stokken Newborn-kaukalosta syöttötuoli-osaan.


Ruoka tälle pojalle maistuu. Hän syö kevyesti puolikkaan pienestä Piltti-purkista yhdellä kerralla. Välillä on jo jouduttu vähän rajoittamaan ruuan määrää, jotta maitoa menisi edelleen tarpeeksi. Pikkuisen meillä on taas nostanut päätään epäily maitoallergiasta ja ostinkin viime viikonloppuna testiin Nutrilonin Peptiä. Vaikka Peptissä maitoproteiinit toki on ainoastaan pilkottu, eli saattaa sekin allergisoida, kuten Nopsua teki.

Mitään sanoja missään muodossa tai varsinaista jokellusta pikkuveljeltä ei vielä tule. Mutta on yksi sana, minkä hän tunnistaa sekunnissa. Isoveljensä nimi. Hän myös selvästi pyryyttää silloin kun on hyvin tyytyväinen ja aivan kuin haluaisi sanoa, että "nyt mulla on kaikki hyvin".


Yleensä suhteellisen tyytyväinen vauva on nyt jostain syystä ollut reilun viikon aika tyytymätön. Sylissä kannellessa hän jokseenkin viihtyy, mutta teepä sitten ruokaa ja siivoushommia kymmenen kiloa toisella kädellä kannatellen. Lattialle laskeminen aloittaa heti tyytymättömän kitinän (lue: karjumisen). No, toivotaan, että joku vaihe vaan. Onneksi nykyisin hänelle kelpaa tutti! Nyt tämän päälle on iskenyt vielä flunssa. 

Samoin nukkuminen on ollut viime aikoina aika levotonta ja hän monesti "örisee" pitkälle aamuyön puolelle. Päivisin nukkuu päiväunia ihan ok, parhaiten ulkona rattaissa. Mutta aika lyhyitä ovat hänen unet, koskaan ei yli tuntia, joskus saa siinä kohtaa hetken hytkyttämällä vielä ostettua muutaman kymmenen minuuttia lisää. Siispä L nukkuu vielä kolmet päiväunet - unien tosiaan ollessa aika lyhyitä. 


Kovasti jo odotamme liikkeellelähtöä ja istumista. Jokohan ensi kuussa päästään iloitsemaan niistä taidoista. Nopsu käveli 7kk iässä jo tukea vasten. Niin tulevat omaa tahtiaan nämä pojat - molemmat kuitenkin varmasti hyvin kaiken tarvittavan oppien.

Tämän postauksen olin itseasiassa kirjoittanut jo pari päivää sitten - tässä nopea päivitys meidän tämän hetken tilanteeseen. Ludulla todettiin äsken rs-virus ja hänen joulureissu Joensuuhun on peruttu. Tässä nyt pohdimme mahdollisuutta siihen, että minä lähtisin Nopsun kanssa kahdestaan. Väärältä tuntuu jättää kipeää vauvaa tänne, mutta väärältä tuntuu myös perua neljävuotiaan joulu ja reissu mummin luokse. 


Tykkää
Tutistaan. Syöttötuolissa riehumisesta ja lusikan heittämisestä maman kädestä, niin että ruoka lentää joka puolelle. Nooan kaikista hassutteluista ja ihan vaan läheisyydestä. Ja yleisesti kenen tahansa jakamattomasta huomiosta. 


Ei tykkää
Yksinolosta.


Suosikkiruokaa
Kaurapuuro hedelmäsoseella.


Pituus
Puolivuotisneuvola vasta tammikuussa, päivitän mitat sitten.


Paino
Puolivuotisneuvola vasta tammikuussa, päivitän mitat sitten.


Vaatekoko 
74



Hyvää joulua kaikille! Nauttikaa herkuista, vapaa-ajasta, ulkona olemisesta ja läheisten seurasta! 
🎄🎅⛄

MAIDOTON, VILJATON, VOITTAMATON OMENAPIIRAKKA

19.12.2017


Tässäpä helppo resepti maistuvaan omppupiirakkaan, jossa ei ole maitotuotteita eikä kotimaisia viljoja käytetty. On siis gluteeniton ja jos korvaa munan jollain vaihtoehtoisella asialla, niin vegaaninen myös. 

VOITTAMATON MAIDOTON JA VILJATON OMENAPIIRAKKA*

75g (runsas 1dl) riisijauhoja
50g (runsas 1 dl) kikhernejauhoja
50g (1,25dl) mantelijauhetta
50g sokeria
75g maidotonta margariinia (tai voita, jos haluat)
1 muna
4 pientä tai 3 suurta omenaa
kanelia ja sokeria 

Siivilöi kulhoon riisijauhot, kikhernejauhot ja mantelijauhe. Sekoita joukkoon sokeri. Leikkaa maidotonta margariinia pieniksi kuutioiksi ja hiero kuutiot jauhojen joukkoon, niin että saat murumaista seosta. Tee keskelle syvennys ja lisää siihen muna. Sekoita muna muruseokseen. 

Painele taikina pienen vuoan pohjalle. Lisää päälle omenaviipaleet, ripottele päälle reilusti kanelia ja sokeria. Lisää sinne tänne nokare margariinia. 

Paista 200 asteessa noin 25-35 minuuttia. 

(Itsellä jäi paistoaika vähän arvioksi, kun lapsi alkoi yökkäämään ja jossain välissä vaan nappasin piirakan uunista pois. Anteeksi tästä huomiosta, mutta elämä on.)


Rakastan mantelijauhoja kaikessa leivonnassa ja tähän pohjaan ne todellakin tuovat ihanan maun. Kikhernejauhoissa saattaa olla joku proteiinin hippunen jäljellä ja jos haluaa vielä valkoisen sokerin vaihtaa vaikkapa intiaanisokeriin, niin jopa ollaan terveellisen piirakan parissa! 

Suosittelen maisteltavaksi joko vaniljajäätelön tai turkkilaisen jugurtin kanssa. Tai soijajugurtin. Riippuu mikä on syöjän ravintomieltymys :) Kaurapohjainen vaniljakastike olisi muuten varmasti aivan täydellinen pari tälle! 



Tykkäättekö te kokeilla uusia reseptejä ja/tai etsiä tutuista resepteistä terveellisempiä versioita? 

* Resepti on mukailtu ihanasta kirjasta "Parhaat gluteenittomat, vehnättömät ja maidottomat reseptit"

ENSIMMÄINEN JOULULAHJA AVATTU

17.12.2017


Meillä joulunvietto alkoi jo. Minulla oli pojille hommattuna yksi iso(mpi) lahja ja kyselin Nopsulta, haluaako hän sen ennen joulua vai joulun jälkeen. Itse joulun kun olemme mummolassa. Vastaus oli tietenkin, että ennen. Ja tämä viikonloppu oli nyt sopiva hetki saada kaikki pojat ulos kotoa ja valmistella yllätys. Olin jo syksyllä hommannut kirppikseltä Ikean leikkikeittiön sisältäen kaikkea keittiötilpehööriä. Eilen sai meillä joulukuusi jo väistyä varastoon ja sen tilalle rakentui Nopsun ja Lukatsun keittiö. 



Piti ihan tehdä tämä postaus muistoksi, sillä en hetkeen muista nähneeni Nopsua niin innoissani mistään, kuin hän tästä yllätyksestä oli! Olen niin iloinen, koska vähän jännitin, että onkohan tämä neljäveen mielestä jo vähän "nähty juttu" ja toisaalta Ludulle vielä tietenkin liian kaukainen juttu. Homman oikeastaan Nopsulle sinetöi tuo "toimiva" mikro. Siinä alusta pyörii, mikro hurisee, valot syttyy ja sammuu ja se piipittää, kun aika on loppu. Siinä on tuollainen halkeamakin luukun muovissa, mutta ihanaa, kun ei lapset tällaisiin kiinnitä huomiota. Nopsu vaan totesi, että tässä onkin tämmöinen tuuletusaukko. 



Koko eilinen päivä meni täysin vain tässä keittiössä voileipiä tehden, kahvia keittäen ja leivoksia tarjoillen. Aivan ihana nähdä toinen noin leikin huumassa. Ja loistava ostos tämä siinäkin mielessä, kun toinen pojista tulee vasta perästä ja varmasti leikkii tällä vielä tulevat neljä vuotta. Tietenkin minulla maalisormet syyhyävät - mitä sanotte, kannattaisiko nuo puuosat maalata vai jättää tuollaiseksi? Minulla olisi kaapissa mattamustaa (tälle Nopsu kyllä sanoi jyrkän ein) ja valkoista. Valkoisella voisi kyllä ajatella maalata...



Tällainen oli meidän joulun (lähes) varmuudella kooltaan isoin joululahja! Itsekin itseasiassa sain jo muutaman joululahjan ja miehen kanssa vaihdetaankin paketit jo ennen joulua, koska sitä Joensuuhun raahattavaa tavaraa on muutenkin niin paljon, niin ainoastaan lasten lahjat suostutaan kuljettamaan edestakaisin :) 

Oletko itse jo hankkinut kaikki joululahjat? 
Entä oletko jo saanut niitä ja/tai avannut? 

Ihanaa huomenna alkavaa jouluviikkoa kaikille! 🎄

MITÄ KUULUU NELJÄVUOTIAAN ELÄMÄÄN?

12.12.2017


Meillä on jo jonkin aikaa asunut hirvittävän fiksu neljävuotias. Ero kolmivuotiaaseen on merkittävä. Kolmevuotias karistelee olkapäiltään vielä taaperouden rippeitä ja on kaikessa ihanuudessaan vielä kovin pikkuinen. Liekö se neljäs ikävuosi vai isoveljeys - vai niiden yhdistelmä, mutta Nopsu on kyllä viimeisien kuukausien aikana kehittynyt tosi paljon. Siispä tässä pieni katsaus, millainen neljävuotias täällä oikein on. 

Nopsu rakastaa legoja. Ja hän on niiden rakentamisessa todella taitava. 5-12 vuotiaiden legoja hän kokoaa ihan itse ohjeiden mukaan. Legot ovat jatkuvasti levällään milloin missäkin pöydällä ja niille neljävuotiaan omien sanojen mukaan tarvittaisiin aina yksi pöytä lisää. Piirtäminen ei koskaan ole ollut Nopsun suurin kiinnostuksen kohde, joten siinä hän ei olekaan kovin loistanut. Meillä on vasta tässä syksyn aikana nähty ensimmäistä kertaa ihan oma-aloitteisesti piirretyt ukkelit, joilta löytyy maha, jalat, pää, silmät ja suu. Vähän pohdittiin yhdessä, että kädet ehkä olisi kiva olla myös, joten ne lisättiin. 



Piirtämisessäkin Nopsua oikeastaan enemmän kiinnostaa uusin juttu, eli lukeminen ja kirjoittaminen. Kirjaimia hän tykkää kovasti koettaa piirtää oikein ja tunnistaakin niistä hienosti jo todella monta, ainakin N, O, A, L, M ja P. Toisin sanottuna: 3 ekaa = mun kirjaimet, L = Ludun kirjain, M = mummin kirjain ja P = Pihlan (paras ystävänsä hoidossa) kirjain. Niin ja E taisi olla tuttu myös. 

Numeroista hän tunnistaa ainakin 1, 2, 3, 4, 5 ja 7. Niin ja 10 sekä 100. Nopsu osaa hurjan taitavasti tehdä yhteen ja vähennuslaskuja lukualueella 1-5. Tästä "treenauttamisesta" kiitos kummitädille :) Nopsu tykkää valtavasti laskea kaikkia sekä tunnistaa kirjaimia ja numeroita milloin mistäkin; ratikoista, mainoksista, lehdistä... 


Syöminen on meillä aina ollut vähän takkuista. Kotona on aina näihin päiviin asti saatu erilaisin keinoin houkutella poikaa syömään paremmin - päiväkodissa hän sen sijaan on aina syönyt hyvin. Mutta nyt on kotonakin nähty merkittävä parannus tällä saralla! Yksi hyvä idea (en käsitä, miten tätä ajattelin vasta nyt!!!) on ollut antaa Nopsun itsensä ottaa ruokaa lautaselle sen verran kun haluaa. Hän ottaa aina tosi vähän. Ja sitten 4-5 kertaa lisää :) Kovasti poika on innostunut myös kattamaan kaikille lautaset, ruokailuvälineet ja lasit. Niin ja tällä viikolla hän ilmoitti, ettei tarvitse enää lasten ruokailuvälineitä, vaan syö ihan aikuisten haarukalla ja lusikalla. Niin. Neljävuotias. 


Nopsu on ollut aina hieman vähäuninen. Hän siis vain tarvitsee hieman keskivertoa vähemmän unta. Päiväunet jäivät jo keväällä kokonaan pois. Yöunille hän käy 20 - 20:30 välillä ja herää aamuisin 6 -7 välillä. Päiväkodissa hän iiiiiinhoaa päikkäreitä, eli "nukkariaikaa". Koetan kovasti häntä piristää ja lohduttaa tässä asiassa, samalla kun muistan, että itse inhosin päikkäreitä päiväkodissa :) 

Isoveljenä Nopsu on aivan ihana. Hän on tosi huolehtivainen Ludun suhteen. Ei niin, että kauheasti haluaisi hoitaa kotona, mutta on tosi tarkka siitä, että kukaan ei saa tarttua pikkuveljeen liian kovasti tai ettei peitto mene kokonaan veljen päälle. Ihana yhteys noilla kahdella on - Nopsu pistää lähes joka ilta pystyyn Antti Tuisku -musiikkiesityksen ja pikkuveli on haltioitunut yhden miehen yleisö. 


Tällainen ihana iso pieni poika meillä asuu. 
Fiksu ja utelias neljävuotias. 

Millaisia neljävuotiaita siellä lukijoiden lapsissa on? Löytyykö samoja taitoja tai kiinnostuksen kohteita? 

Kuvat on muuten otettu viime lauantaina auenneessa Roihupellon HopLopissa. Tosi kiva paikka, uudenraikas ja sopivan kokoinen - ei ihan niin giganttinen, kuin jotkut muut. Lämmin suositus, autolla pääsee helposti monesta suunnasta ja ihan edessä on runsaasti parkkipaikkoja. Ja siellä oli muuten joku "aikuisten lounge" myös, joka harmittavasti unohtui tsekata! 

KOHTI JOULUA: VILJATON, MAIDOTON JA VALKOSOKERITON JOULUKAKKU

4.12.2017



Kohti joulua on Kaksplussan blogiverkoston oma joulukalenteri, joka vie sinut lähemmäs joulumieltä. Jokaisella meistä on oma aiheemme, jokaiselle päivälle aina jouluaattoon asti. Laita siis tonttulakki päähän, ota kuppi sitä iki-ihanaa höyryävää glögiä ja inspiroidu siitä miten valmistella joulua yhdessä lasten kanssa tai löydä ideoita omaperäisiin itsetehtyihin lahjoihin ja koristeisiin. Testaa jouluherkkuja maistuvilla resepteillä ja bongaa myös vinkit onnistuneisiin joulukorttikuviin!

Pandamaman joulupostauksen aiheena on vähän terveellisempi jouluherkku. Tämä sopii tarjottavaksi hyvin myös vieraille, joiden ruokavalio on viljaton-gluteeniton-maidoton-laktoositon-ton-ton-ton :) 




JOULUINEN MAUSTEKAKKU

4 dl mantelijauhoja
3 dl riisijauhoja
1/2 dl ruokosokeria tai kookossokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
2 tl piparkakkumaustetta
1/2 tl kardemummaa
hyppysellinen suolaa
400 ml kookosmaitoa
1 dl sulatettua voita
15 tuoretta taatelia
1/2 hunajaa
1 tl vaniljauutetta

Kuorrute:
3 rkl kookosöljyä
3 rkl sileää pähkinävoita
1 rkl vaahterasiirappia
1 tl vaniljauutetta

Pinnalle:
kookoslastuja
hasselpähkinöitä rouhittuna

1. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Öljyä ja jauhota kakkuvuoka.
2. Sekoita kuivat ainekset keskenään.
3. Sekoita teho- tai sauvasekoittimella kookosmaito, voi, 10 taatelia, hunaja ja vaniljauute sileäksi massaksi.
4. Sekoita massa kuivien ainesten sekaan. Kuutioi vielä 5 taatelia ja sekoita palat taikinaan.
5. Kaada taikina vuokaan ja paista 55-60 minuuttia.
6. Kakun täysin jäähdyttyä, valmista kuorrute. Sekoita kookosöljy, pähkinävoi, siirappi ja vanilja pienessä kulhossa. Kaada kakun päälle. Säilytä kakku viileässä.



Kakku oli niin helppo valmistaa, että sen teki helposti neljäveen ja vauvan kanssa yksin kotona ollessa. Yksi huomio vaan.. jos ohje sanoo, että kakun pitää jäähtyä kunnolla ennen kuorrutusta - anna sen jäähtyä kunnolla. Hieman pinnasta viilentynyt kakku tarkoitti sitä, että kuorrutus suli päältä suurimmaksi osaksi reunoille ja päälle ripotellut kookoshiutaleet upposivat kuin kuuma kissa voihin. 

Tämä ohje on napattu jostain lehdestä, mutta valitettavasti en muista mistä. Ohje on Risentan :)

Mitkä ovat sinun suosikkileivonnaiset jouluna? Oma suosikkini on äidin tai mummin tekemä hedelmäkakku 💛

Joulukalenterin edellisen postauksen piparkakkutunnelmista löydät Laura Palmin blogista ja huomisen luukun avaa jouluisten kirjojen merkeissä Mrs. Eriksson's Room.

SISUSTA MINIBUDJETILLA: OSA 2

3.12.2017



Eiväthän ne viimeviikkoiset edulliset sisustusvinkit riittäneet, vaan täältä pesee vielä 5 + 1 vinkkiä lisää! Kertokaa ihmeessä kommenteissa, jos saitte näistä itselle jotain hyödyllistä irti. 

1. UUSI JÄRJESTYS

Huoneiden järjestyksen vaihtaminen ei maksa yhtään mitään. Joskus yllättäväkin kokeilu huonekalujen sijoittelun suhteen saattaa toimia ja löydät vaikkapa olohuoneesi ihan uudelleen. Meillä sohvan kääntäminen teki olohuoneeseen kaksi osiota: toisen oleskeluun ja sohvan taakse jäävä tila työpöydälle. 


2. MAALAAMINEN

Maalaa rohkeasti sinua häiritseviä kohtia kotona. Maali on suhteellisen edullista ja maalaaminen itsessään varsin mukavaa puuhaa. Mikäli haluat kääntyä ammattilaisen puoleen, muistathan, että työstä saa kotitalousvähennyksen, eikä siten maksettavaksi yleensä jää isoja summia. Me maalasimme muutama viikko sitten yläkerran männyn väriset tolpat valkoiseksi.




3. VETIMET

Uusia vetimiä kaappeihin ja laatikoihin saa muutamalla eurolla. Me vaihdoimme makuuhuoneen kaapinoviin vetimet, koska emme varmaankaan jaksa lähteä vaihtamaan ovia. Vetimien vaihto päivitti ovet hienosti tälle vuosikymmenelle ja maksoi noin 30 euroa. Murto-osa siitä, mitä ovien vaihtaminen maksaisi. Alakerran vessassa näissä valkoisissa ovissa oli melko kammottavat metalliset mötikät vetiminä - ne vaihtuivat muutaman euron hinnalla näihin keveämpiin valkoisiin. 



4. D-C FIX

Tämä kontaktimuovia muistuttava muovi ei ole se upein materiaali maailmassa, mutta sillä kummasti päivittää muutamat silmiä kirvelevät kohdat sisustuksessa. Meillä se toimii kylppärissä. Haluaisimme toki uusia koko kaakelit sekä kalusteet, mutta toistaiseksi dc-fix hoitaa mainiosti pienet rypyt sileämmäksi. Yksi oli eripariset kaapinovet (toinen oli harmaa ja toinen valkoinen) ja toinen yksittäiset kuviolaatat seinässä. Raavin päätäni kuukausitolkulla noiden kuviolaattojen kanssa, eikä tämäkään ratkaisu täydellinen ole, mutta eivät ne nyt niin paljon pistä silmään.


5. KAUSIVAIHTELUT

Muistan vielä muutama vuosi sitten nauraneeni ihmisten jouluverhoille ja muille hassuille kausiasioille. Mutta itseasiassa ne ovat nerokas tapa piristää sisustusta. Meillä on olohuoneessa kesän värit harmaa, valkoinen, keltainen ja musta - talven värit valkoinen, harmaa, mintunvihreä ja roosa. Tyynyliinat, maton ja tauluna olevan julisteen ja muutamat muut pikkuesineet vaihtamalla pääsee ihan eri tavalla kiinni uuden kauden fiilikseen. Puoli vuotta käytöstä poissa olleet jutut taas tuntuvat kivasti lähes uusilta. Kuvassa oleva joulukuusi nyt on aika rautalangasta väännetty esimerkki kausijutuista :) 



+ SIIVOUS

Kunnon siivous tekee ihmeitä. Ja vie aikaa. Mutta on sen arvoista. Jos aikaa on vähänlaisesti, voin lämpimästi suositella siivouksen ostamista. On erittäin toimiva combo tehdä ensin itse kunnollinen tavaroiden järjestely ja palata muutaman tunnin päästä huolella siivottuun kotiin. Puhtaan lattian tuoksu on ihana ja kiiltävät kylppärit kruunaavat siistin kodin. 

MIKÄ OLI SUOMEN LAPSIYSTÄVÄLLISIN TEKO?

1.12.2017


YHTEISTYÖSSÄ HOPLOP

Bloggaamisessa on se ilo, että välillä sähköpostiin kolahtaa kivoja kutsuja ja tätä kivemmaksi (ainakin Nopsun näkökulmasta) on hankalampi laittaa - kutsu juhlistamaan Suomen lapsiystävällisintä tekoa, HopLopiin

Me kävimme muutama viikko sitten ensimmäistä kertaa HopLopissa ja sen jälkeen ei paljon muualle menosta kotona olla puhuttukaan. Joulutoivelistallakin on pääsylippu HopLopiin. Onhan tuo lasten sisäleikkipuisto ihan vertaistaan vailla. Paikassa viihtyy loistavasti niin pikkulapset kuin vähän isommatkin. Ensi vuonna Ludukin pääsee jo touhuamaan sinne 0-4 vuotiaiden alueelle, joka on mukavasti myös iän mukaan rajattu, ettei sinne tule isompia lapsia leikkimään vauhdikkaammin, jättäen pienet jalkoihin. 

Mutta sitten asiaan, HopLop palkitsi siis eilen Suomen Lapsiystävällisin 2017 -kilpailun voittajan. HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki tiivistää kilpailun ideaa näin: "Haluamme tehdä Suomesta lapsiystävällisemmän maan, ja nostamme valokeilaan tekijöitä, jotka ovat omalta osaltaan rakentaneet parempaa tulevaisuutta lapsille ja nuorille. Tämä on tapamme juhlia 100-vuotiasta Suomea."


Noin 70 kilpailuun tulleesta ehdotuksesta voittajaksi valittiin Aseman Lapset ry:n kiusaamiseen puuttuva K-0-hanke. Palkintona oli 5 000 euron arvoinen palkintosumma käytettäväksi lasten ja nuorten liikkumista tukevaan työhön. Olen ehkä joskus maininnutkin, että itse tein usean vuoden ajan vapaaehtoistöitä nimenomaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa, joten tällaiset asiat tuntuvat läheisiltä. Palkinto meni varmasti oikeaan osoitteeseen ja tuollakin summalla saadaan varmasti hyvin tuettua tärkeää työtä.


Oli kiinnostavaa myös kuulla hieman HopLopin historiasta. Nämä sisäleikkipuistot ovat valloittaneet aikamoisella vauhdilla Suomen ja nyt katseet suunnataan jo ulkomaille, kun Saksaan odotetaan avattavaksi ensimmäistä HopLopia. Vaikkakin sisäänpääsy on hieman hinnakas, ymmärrän täysin leikkipuiston viehätyksen. Jos lapset kuvittelisivat, miltä taivaassa näyttää, näyttäisi siellä varmasti HopLopilta. Iloisia värejä ja loputtomasti liukumäkiä, trampoliineja, kiipeilytelineitä ja sähköautoja. Kaikki kuitenkin turvallisesti tarjolla testattavaksi.




Nopsun ehdoton suosikki eilen oli "tulivuori", joka kuulema on monen muunkin lapsen suosikki. Itse en ehkä ihan tajunnut (mutta olenkinhan tylsä aikuinen) sen täyttä viehätystä. Ideana oli kuitenkin kiivetä tulivuorta ylös ja sitten laskea alas. Joko liukumäkeä tai peppuliukua milloin mitenkin päin. Oli aivan ihanaa ottaa aikaa olla kahdestaan Nopsun kanssa ja nauraa maha kippuralla hassuille liu'uille ja trampan parhaille pompuille. 

Kiitos siis HopLop ja onnea vielä Aseman Lapset ry!


MITÄ SYÖ MAIDOTON JA VILJATON?

29.11.2017


Minusta on mielenkiintoista aina lukea erilaisista ruokavalioista ja kokeillakin niitä. Uskon aika vahvasti ruuan merkitykseen terveytemme tukipilarina. Kärjistetysti, jos syömme pikaruokaa ja karkkia joka päivä, ei kehomme varmasti voi hyvin. Olen tässä loppukesän ja syksyn ajan kärsinyt terveysongelmista ja kuten jokainen moderni ihminen, minäkin olen käyttänyt tunteja erilaisten helpottavien asioiden googlailuun. Muutama on saanut apuja maidottomasta ja viljattomasta ruokavaliosta, joten ajattelin nyt testata niitä. Maitoa olen jo vuosien ajan epäillyt syypääksi muutamaan vaivaan, joten sen pois jättäminen tuntuu tosi hyvältä idealta kaikin puolin. 

Ajattelin kirjoittaa tämän postauksen, sillä aika moni joutuu imetysdietillä kohtaamaan saman tilanteen. Vauvan allergiaepäilyjen (tai muuten huonon ruuansulatuksen) takia äidiltä rajataan maitotuotteet ja viljat pois. Siispä tästä voi ehkä olla hyötyä jollekin!


Mitä ihmettä maidoton ja viljaton sitten syö? No, kaikkihan on kiinni tottumuksesta ja jos ajatellaan vaikkapa itselle niin rakasta Aasian maailmanosaa, siellähän tavallinen ruokavalio on hyvin yleisesti (lehmän)maidoton ja (suomalais)viljaton. Hieman tähän perustuen siis itsekin hölläsin viljojen rajausta niin, että jätin pois vain nämä tutut suomalaiset vehnän, kauran, ohran ja rukiin, sallien riisin ja maissin. Mutta takaisin Aasiaan! Mietipä vaikka thaimaalaista ruokaa - riisiä, kasviksia, lihaa, kalaa, kanaa ja maitona kookosmaitoa. Tai japanilainen - sushia, lihaa, kalaa, kasviksia, riisiä, misokeittoa, sobanuudelikeittoa... Pastat, pizzat ja täytetyt leivät ovat näin suuressa roolissa ruokapöytää vain Euroopassa ja Amerikassa. Sallikaa tietämättömyyteni, teen tässä vähän vain yleistyksiä asiaa pohtien ja en ihan oikeasti tiedä yhtään, mitä syödään vaikkapa islannissa tai Perussa :) 

Ja sitten pois Aasiasta ja takaisin asiaan. Tässä yleisimmät kysymykset koskien maidotonta ja viljatonta dieettiä. 


Mitä leivän tilalle? 

Suurimmat haasteet ruokavalio asettaa leivälle. Viljatonta leipää en minä ainakaan ole onnistunut kaupasta löytämään. Yhden hyvältä kuulostavan reseptin löysin eräästä blogista ja sitä kyllä haluaisin koettaa. Leivän tilalla syön siemennäkkäriä sekä riisi- ja maissikakkuja. 


Mitä maidon tilalle? 

Olin pienenä kuusivuotiaaksi asti maidolle allerginen. Voitteko kuvitella, silloin soijamaitokin piti hakea reseptillä apteekista! Nyt kaupan hyllyt ovat täynnä erilaisia kasvimaitoja ja kasvimaitovalmisteita. Maidon korvaaminen on siis melkolailla helppo homma. Koska viljat ovat nyt rajattu pois, myös kauravalmisteet ovat rajattu pois. Juomamaitona ja kahvin sekaan käytän soijamaitoa. Jugurttina soijajugurttia. Smoothieen tai puuroon laitan joko soija- tai mantelimaitoa. 

Juustona olen käyttänyt vuohenjuustoa ja pizzan päälle lätkäisin sellaista vegaanijuustoa, johon en sen tarkemmin perehtynyt, muuta kun että se maistui oikeastaan tosi hyvältä pizzassa.


Mitä herkutteluun? 

Suklaa on tällä hetkellä minulta myös kokonaan kiellettyjen listalla, joten herkuttelujutuiksi soveltuvat lakritsi (perhana, tätä kirjoittaessa tajuan, että lakussahan taitaa olla vehnäjauhoa!), salmiakki, (soija tai tofu)jäätelö sekä erilaiset kuivahedelmät. Tai tuoreet hedelmät/marjat kinuskikastikkeella. Lisäksi olen syönyt tässä parin viikon aikana kaksi pötköä mantelimassaa. Se on ihan mielettömän hyvää!


Saako tarpeeksi kalsiumia? 

Useimpiin kasvimaitotuotteisiin on lisätty kalsiumia, joten sen saanti on ihan hyvällä tasolla. Pienen kalsiumlisän ottaminen ei varmaankaan haittaisi. Raskaana ollessa söin jatkuvasti kalsiumlisää, koska en silloinkaan paljon käyttänyt maitotuotteita.


Saako tarpeeksi kuituja? 

Kuitujen saaminen tässä ruokavaliossa on varmaankin alle suosituksen. Viljojen lisäksi kuituja kuitenkin aika runsaasti saa kasviksista ja palkokasveista sekä siemenistä ja pähkinöistä. Niitä kaikkia syönkin runsaasti. Lisäksi käytän päivittäin pellavansiemenrouhetta, joka on todella kuitupitoista.


Käykö gluteeniton? 

Gluteeniton valitettavasti ei ole yhtä kuin viljaton. Gluteenittomassa tuotteessa viljasta on vain poistettu gluteeni.


Mistä hiilihydraatit? 

Perunasta, bataatista, riisistä ja hedelmistä.


Mitä aamupalaksi ja välipaloiksi? 

Aamupalalla syön ihan tavallisia asioita. Riisipuuroa soijamaitoon tehtynä, hedelmäsosetta ja manteleita. Siemennäkkäriä tavallisilla leivänpäällisillä, voin tilalla hummusta. Kahvia (decaf) soijamaidolla. Smoothieta. Munakasta tomaatilla ja vuohenjuustolla tai munakokkelina sinappisillin kanssa. Tai tulisen salsan kanssa.

Samat menee hyvin myös välipalana tai iltapalana. Paljon syön myös itsetehtyä viljatonta mysliä  (kuvassa) soijajugurtin tai soijamaidon kanssa.


Miten perheen yhteiset ruuat? 

Näissä ei nyt ole pahemmin ollut ongelmia. Perunaa ja riisiä syön tavallisesti ja mikäli ruokaan kuuluu pasta, käytetään joko kikherne-pastaa tai sobaa (tattarinuudelia) tai riisinuudelia. Ruuanlaitossa ruokakerman korvaa soijakerma tai kookosmaito. Päivällä kun olen yksin kotona, syön lähes aina runsaan salaatin, jossa proteiinina härkistä, tofua, kanaa tai kalaa. Tai jotain keittoa. Ruokia on oikeasti niin valtavasti koko maailma täynnä, että sieltä oppii aika pian valitsemaan omaan ruokavalioon sopivat jutut.


**

Hieman hämmästyneenä olen huomannut tämän ruokavalion sopivan tosi hyvin itselleni. En edes osaa sanoa miksi, mutta tämä vain tuntuu sopivalta. Ihan aina en varmasti näin tiukalla rajauksella jatka, koska esimerkiksi kyläilysyömiset näin on aika hankalaa, koska en halua olla vaivaksi. On kuitenkin ollut hauskaa haastaa ajatteluaan; kun tarvitsee kotoa poissa ollessa hakea aamupala, mitä otan? Täytetty leipä ei ole vaihtoehto. Eikä kahvilan croissant ja kaakao. Viime viikolla kävin kaupasta smoothien ja pussin suolattuja pähkinöitä sekä kuivattuja hedelmiä. Sain siinä vitamiineja, hyviä rasvoja, suolaa ja kuituja. Ei huono valinta! 

Onko teillä lukijoista joskus ollut imetyksen tai muun asian seurauksena rajattua ruokavaliota? Miltä se on tuntunut? Entä onko teistä joku nyt maidoton ja/tai viljaton? Kuulisin mielelläni kokemuksia! 


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan