INSPIROIVAT NAISET: JOHANNA MARIA DAVIES

31.10.2016

Mikä tekee joistain ihmisistä erityisen inspiroivia? Mistä he saavat intonsa ja palonsa siihen, mitä tekevät? Miksi niin usein varsinkin me naiset olemme kateellisia toisten menestykselle ja jopa onnellisuudelle? Mitä asialle voisi tehdä?

Pimenevässä syksyssä pysähdyin pohtimaan noita kysymyksiä ja vastauksien löytämiseksi haastattelin muutamaa tuntemaani inspiroivaa ja innostavaa naista. Jotta voisimme yhdessä inspiroitua itsekin ja pystyisimme elämään enemmän toisiamme kannustaen ja tukien. Muiden iloista itsekin iloiten. 


ELÄMÄNILON LÄHETTILÄS JOHANNA

Ensimmäisenä haluan esitellä Johanna Maria Daviesin. Johanna on huikean valoisa, empaattinen ja positiivisuutta huokuva ihminen. Nuoresta iästään huolimatta tämä sydäntään kuunteleva valtiontieteiden maisteri on ehtinyt tekemään töitä muun muassa lentoemäntänä, jooga- ja tanssinopettajana sekä unelmavalmentajana. Kirjoittaminen on kuitenkin aina ollut, ja varmasti tulee olemaan, Johannalla erityisen lähellä sydäntä. Hän on kirjoittanut artikkeleita, blogeja, lehtijuttuja sekä julkaissut romaanin Apsara's Dance ja self-help-kirjan Lighten Up To Be Enlightened! 


1. Mikä johti sinut pohtimaan kirjoissasi ihmisten hengellisyyttä ja tunteita - erityisesti rakkautta?

Olen ollut kiinnostunut niistä pienestä pitäen, eli ne ovat olleet keskeinen osa elämääni niin kauan kuin muistan. Miten elämä voisi olla kaunista ilman sielua, tunteita ja rakkautta?

2. Mistä saat inspiraation kirjoittamiseen?

Elämän yksityiskohtien herättämistä tunteista ja ajatuksista. Minulla on palo rakentaa kauniimpaa maailmaa kaikille ja koen, että missioni on tehdä se ensisijaisesti hahmottamalla elämän haasteita realistisesti ja peilata niitä sitten rakkauden linssien läpi kirjoissani.

3. Ketkä ovat tukeneet sinua tällä matkalla kirjoittajana?

Tärkeintä on ollut kumppaneideni ja ystävieni* korvaamaton tuki. Se, että he ovat arvostaneet ja kannustaneet minua, vaikken ole kirjoittajana vielä paljoakaan mainetta ja mammonaa saavuttanut, on ollut äärimmäisen tärkeää. He ovat uskoneet unelmaani ja siihen, että minulla on kirjoittajana annettavaa maailmalle. Seuraavaksi matkaani ovat tukeneet ihastuttavat lukijani, jotka ovat kirjoittaneet palautetta kirjoistani. On ollut todella voimauttavaa kuulla, kuinka kirjani ovat rikastuttaneet heidän elämäänsä, tehneet heidän olonsa onnelliseksi ja kannustaneet heitä elämään enemmän itsensä näköistä elämää.

4. Minkä ohjeen antaisit jollekin, joka tuntee olevansa elämässään hukassa?

Ensinnä täytyy luottaa siihen, että elämä kantaa. Sitä tukemaan kannattaa opetella hengittämään syviä palleahengityksiä ja harrastaa liikuntaa säännöllisesti. Sitten läsnäolevana kannattaa etsiä suuntaa kirjoista ja/tai esimerkiksi henkilökohtaisesta valmennuksesta. Apua on hyvä opetella pyytämään kauniisti myös perheeltä ja ystäviltä, sillä kukaan meistä ei ole itseriittoinen.

5. Miten me naiset voisimme paremmin tukea ja tsempata toisiamme kateuden sijaan?

Tämä on todella mielenkiintoinen kysymys, koska minulta kysyttiin ala-asteella, että kenelle olen kateellinen. Kun vastasin, etten kenellekään, minua pidettiin ylimielisenä. Tämä ajattelutapa on ennen kaikkea muutettava. Ei tarvitse kadehtia toisilta mitään, vaan iloita siitä, että ympärillä on ihmisiä, joilla on kiehtovia asioita itsessään/elämässään, sillä myös siten omakin elämä rikastuu niiden johdosta.

Toinen ajatus, joka voisi kateuden sijaan saada kanssasisaret kannustamaan ja tsemppaamaan toisiaan, on se, että lopulta olemme kaikki yhtä ja pyyteettömästi iloitessasi toisen puolesta, vedät hyviä asioita myös omaan elämääsi. Ja kun yksilö voi paremmin, kokonaisuuskin loistaa.

Kolmas vinkki on, että kaikilla asioilla on kääntöpuolensa eli se asia, josta juuri sinä saatat olla toiselle kateellinen, saattaa aiheuttaa kateutesi kohteelle hänen elämänsä suurimmat haasteet. Kuljemme kaikki omalla kohdalla polkuamme ja toivon, että kohdatessamme kykenemme tekemään toistemme poluista hieman kauniimman.

--

Sydämellinen kiitos vastauksista!
Tässä vielä Johannan kotisivut: www.virtuousarts.com
ja blogi: http://enjoyingthejoy.blogspot.fi


Jos sinä kiinnostuit Johannasta ja hänen osaamisistaan, niin välitän mielelläni yhteystietoja!

* "ja ystävien" lisätty 3.11. haastateltavan pyynnöstä


HAMMASLÄÄKÄRISSÄ

28.10.2016


Eilen käytiin Nopsun kolmivuotishammaslääkäritarkastuksessa (no siinäpä sana!). Soitin päivällä käynnille aikaa ja satuttiin saamaan heti samalta illalta peruutusaika. Vaikka ollaan aina koetettu puhua lääkärikäynneistä positiiviseen sävyyn ja Miina ja Manukin kävivät hammaslääkärissä, niin kyllä Nopsua selvästi homma jännitti. Tyyppi oli vastaanotolla kuitenkin ihan super-reippaana! 

Koko se aika, mitä siinä ensin juteltiin hampaidenhoidosta, niin Nopsu istui maailman levein "hampaiden-esittely-tekohymy" kasvoillaan :) Se oli hieman huvittavaa se :D Tuo hieno tuoli meinasi sekin pikkuisen jännittää, mutta markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisena (tai ihan vaan äitinä) brändäsin sen sekunnin sadaosassa Nosturituoliksi, johon Nopsu pääse kuskiksi, niin johan vaihtui tunnelma! 

Tarkistus tehtiin peilin kanssa ja poikanen oli koko ajan ihan rauhassa paikallaan. Hyvässä kunnossa hampaat olivat. Saatiin tavanomaiset muistutukset, että janojuomana vesi, sokeriset herkut vain silloin tällöin ja mielellään ruuan jälkeen sekä hampaiden pesu aina aamuin illoin. Tarran valinta ja kiitos heippa hei! Kotona Nopsu jo illalla kyseli, että milloin mennään taas sinne hammaslääkäliin? Äidille muuten pisteet tyylikkyydestä ;) - hampilääkäri oli ihan kodin vieressä ja olin hieman väsynyt, niin en sitten jaksanut vaihtaa kotivaatteita pois :) 

Miten teillä muilla on hammastarkastukset menneet? Meille muuten sanottiin, että seuraava käynti vasta viisivuotiaana! Onko muillakin niin? 


ONGELMAIHON PELASTAJAT

23.10.2016


Jotain tapahtui kasvojeni ja kaulani iholle viime keväänä. Melko tarkkaan vielä toukokuun alussa. Yhtäkkiä yleensä sileä iho alkoi puskea näppyä näpyn viereen. Kun tätä näppynaamailua jatkui kuukausitolkulla aloin itse olla vähän ihmeissäni, että mistä nyt on kyse ja mitä asialle voisi tehdä. 

Nyt vihdoin olen päässyt selvästi pahimman vaiheen yli tässä viimeisien viikkojen aikana. Aloinkin miettimään, mitä tein muutoksia tuohon aikaan tapahtui ja nämä kolme onnistuin paikallistamaan:


Ostin viime kerralla Tukholmasta Konjak-sienen kasvojen puhdistukseen. Luonnollista kasvikuitua olevan sienen väitetään tasapainottavan ihon ph:ta, puhdistavan huokosia ja rauhoittavan ärsyyntynyttä ihoa. Aloin itse käyttämään tätä aamuin illoin kasvojen puhdistuksen ja kosteutuksen välissä. Kostealla sienellä vaan hellästi hierotaan kasvojen ihoa. Se muuten tuntuu tosi ihanalta :) Lisää voi lukea vaikkapa täältä Ruohonjuuren sivuilta


Toinen kumarrus menee tälle Originsin "Out of Trouble" 10 minuutin naamiolle. Paketin teksti jo lupailee toimivan kuuloisten ainesosien myötä tekevän iholle ihmeitä ja tämä kyllä minulla toimi. Naamio tuntuu ihanalta ja kasvot sen jälkeen paljon puhtaammalta ja rauhoittuneemmilta. Hintaa naamiolla oli Arlandan kentällä 25 euroa. Se toki on paljon, mutta paljon se käynti kosmetologillakin olisi maksanut... 

Mietin tässä kirjoittaessa, oliko jotain muuta, mitä muuta muuttui niihin aikoihin, kun ihoni alkoi voida paremmin ja tajusin yhden jutun - jätin ruokavaliostani (jälleen) pois lihan! Voisi siis veikata, että sekin kantoi kortensa kekoon paremman ihon puolesta. 

Toivottavasti näistä vinkeistä on apua jollekin toisellekin, jonka kasvoihin teini-ikä on tehnyt yhtäkkisen paluun :) 


I LOVE ME 2016

22.10.2016


I love me -messut olivat jälleen kerran huikea menestys. Ainakin jos katsoo näin lauantain osallistujamäärää. Olin itse ovella jo pari minuuttia vaille 10 aamulla, jotta saisimme ystäväni kanssa rauhassa kierrellä. No, messukeskuksen aula oli kuin sullottuna täyteen ihmisiä, jotka jonottivat ovien aukeamista. Bussit ja ratikat toivat jatkuvasti lisää porukkaa. Sisällä onneksi tungos ei kuitenkaan ollut mahdoton. 


Biozellin ständiltä löytyi tutut kasvot 365goodhairdaysin Katja oli siellä tekemässä messuvieraille lettikampauksia. Jono oli piiiiiitkä. Tarkoitus oli nähdä Katjan kanssa hänen työvuoronsa päättyessä kahdelta, mutta omaa messupäivääni varjosti - ja lopulta sen ennenaikaisesti lyhensi aika kova päänsärky. Oikeasti, bussimatka kotiin oli aika tuskainen ja kotona vaan menin pimeään makuuhuoneeseen nukkumaan kahdeksi tunniksi! No mutta, onneksi kuitenkin kolme tuntia ehti messuihin käyttämään ja palataanpa takaisin siihen aiheeseen :)  



Yksi suosikeistani, The Natural Goods Company edusti tyylikkäällä messuosastolla. Myös aika hyviä tarjouksia sieltä löytyi! Ostin itse kasvojen puhdistukseen tarkoitettua savea - tulossa muuten huomenna postaus ongelmaihon hoidosta! Lisäksi nappasin mukaan käsirasvaa ja ystävälle annettavaksi vauvalle sopivaa voidetta. 


Barebarit - nuo takuuvarmat ja helposti laukussa kulkevat välipalat. Niitä lähti mukaan kuuden setti. Tarjolla oli maistettavaksi myös uutuuksia - suolaisia Barebareja. Maistoin sellaista jotain barbequen makuista ja.. anteeksi nyt vaan.. YÖK!! :D Pyörin hädissäni ympäriinsä etsimässä roskista, johon sen olisi diskreetisti voinut sylkäistä. Ei ollut minun makuuni! :D 


SUPER herkullisen lounaan tarjosi (no ei ihan tarjonnut, maksoin siitä 15e mutta ihan mielelläni maksoinkin) CoCoVi. Todella hyvä luomulaatuinen superfood-smoothie sekä lautanen, jossa oli quinottoa, crackereita ja quacamolea. Hahaha, mites se olikaan... syö vaan ruokaa, jonka mummosikin tunnistaisi ruuaksi :) No, tässä ehkä poikkeus oli sallittu. Äärimmäisen herkullinen annos! 

LOUNASJOOGAA! Eli minä ja ystäväni Kataruina söimme lounasta ja katsoimme samalla akrojoogaa. Ei VITSIT, miten taitavia tyyppejä! Aivan huikeita esityksiä ja ilme oli jatkuvasti molemmilla niin rento, että tässä kun vaan vähän chillataan pää alaspäin kaverin yhden jalan varassa... 


Mielessäni on pitkään jo poltellut paluu joogan pariin ja Elixian irtisanominen. Toivoinkin vähän löytäväni Yoga Nordicilta hyvän kymppikorttitarjouksen. Ja kun sen siis löysin, niin käytin siihen 100 euroa. Jooga on kyllä pirun kallista, mutta kympin kerta siitä ehkä pystyy maksamaan. Voih, pelkkä ajatus lämpimässä salissa joogaamisesta tuntuu nyt jo varpaissa asti ihanalta! 

I love me oli siis yllättäneestä pääkivusta huolimatta taas aivan loistava kokemus.
Huomenna vielä sinne pääsee, jos jollain sunnuntai kaipaa mukavaa tekemistä :)


MY DAY 20.10

20.10.2016


Näkeekö joku muukin tämän postauksen lähes kaikki kuvat mustavalkoisena? Niin minäkin! Tai itseasiassa näen PUNAISTA, koska iso osa kuvista on jotenkin värjäytynyt aivan luonnottoman keltaisiksi! Kamerassa täytyy olla joku asetus vinossa... Pahoittelut, noille kuville ei ollut muuta tehtävissä kuin paluu mustavalkoaikaan. 

No, käydäänpä kuitenkin päivän kimppuun! 

Nämä pimeät aamut on kyllä ihan eri maata, kuin edellisessä (arkisessa) mydayssä nähty startti päivään. No, ei auta. Bussille 06:45 ja töihin hop. Otin tänään harvemmin kulkevan bussin, jossa on se hyvä puoli, että se lähes aina on uusi bussi (ei sauna eikä pakastin) sekä linja kulkee nopsaan eikä se ole niin tuhannen intian tukossa, kuin tavallisesti käyttämäni riksat.

Töissä alakerrasta mukaan herkullinen puuro kahdella eurolla. Ah joskus elämän pienet helpottavat asiat! Työt käyntiin kahvin kera. Onneksi työkavereita tulee muitakin jo ennen kahdeksaa töihin, niin ei tarvitse kauaa yksin istua.Vaikka työt on välillä aika stressaavia, niin onneksi on täällä Suomen toimistolla maailman kivoimmat työkaverit! 


Ruokateemalla jatketaan. Samasta "alakerrasta" saa oikein hyvää lounasta ja vaikka olin ajatellut tänään hakevani lähikaupasta vaan jonkun keiton ja sämpylän, niin ei työkavereiden tarvinnut kahdesti houkutella ihan kunnon lounastauolle. Sitäpaitsi, muutamme ensi viikolla, niin sitten ei niin helposti enää "alakertaan" pääse.


Työpäivä päättyi jokseenkin stressaavissa tunnelmissa, kun kohdalleni tuntuu marraskuulle kaatuvan enemmän tekemistä, kuin mitenkään voin about 8h/pv työajassa selvitä. Myöskään en osaa noista oikein kuvitella jättäväni mitään tekemättä, joten mietin tätä vielä koko bussimatkan kotiin. Onneksi työstressin karistaa tehokkaasti pikkumurmelin hakeminen päiväkodista. Päivän paras hetki. 

Kotona odotti tällainen näky, sillä olin juuri alkuviikosta roudannut varastosta ylös talvikamppeita ja kävin läpi kesävaatteita. Osa kasseista on menossa varastoon, osa kierrätykseen ja osa kaappeihin. 



Ruuaksi tein (soija)nakkikastiketta ja itselle se maistui aivan tuhottoman hyvin. Stressi varmasti söi kertahaukulla välipalankin energian, kun olin niin nälkäinen. Nopsu söi nakit ja kaiken missä oli ketsuppia. Väsymys painoi päälle, mutta ei auttanut jäädä sohvalle löhöämään, varattuna kun oli kampaajakäynti. Tämä käynti oli valitettavasti tylsistä tylsin; vain sentin tasaus koko tukasta. Mutta onhan se aina kiva käydä silti kampaajan käsittelyssä ja vaihtamassa kuulumisia.



Tulin kotiin kaupan kautta. Kävin hakemassa huomiseksi töihin (nyt sitten) niitä eväitä ja nappasin samalla mukaan pussin alennuksessa olleita irtokarkkeja. Pätkiksiä ja turkinpippureita. Niitä tässä rouskutan nyt kun kirjoittelen tämä postauksen loppuun ja toivottelen tätä myöten kaikille leppoisaa loppuiltaa ja hyvää yötä!

Sellainen tavallinen torstai!

LASTEN SYNTTÄRIT - MIKÄ ON SINUN TYYLISI?

14.10.2016


Pidimme lauantaina Nopsulle synttärijuhlat. Ne oli mielestäni tosi onnistuneet ja jäi todella hyvä fiilis. Oli ihana nähdä kaikkia ystäviä ja ystävien lapsia. Nykyisin tuntuu hirveästi olevan muotia järjestää aivan mielettömiä synttäreitä lapsille. Vaikka itse ihastelenkin kaikkea visuaalisesti kaunista ruuassa ja sisustuksessa, niin en vaan pysty taipumaan siihen, että synttärit on joku taidonnäyte, johon valmistaudutaan kuukausien ajan.

Teemasynttärit - jos lapsi on alle viisivuotias, niin eikö SYNTYMÄPÄIVÄT ole ihan tarpeeksi iso teema itsessään?

Überkakku - meillä synttäripöydässä oli täytekakku, jossa oli päällä suklaista kermavaahtoa ja siinä päällä karkkeja. Tein ihan itse ja maistui viimeistä murua myöten. Netti on täynnä kakkuja, joiden tekemiseen tuntuu tarvitsevan ainakin kondiittorin tutkinnon, kaksi viikkoa virkavapaata ja pienen Keno-voiton. Ketä varten näitä kakkuja tehdään? Lapsia vai aikuisia?

Somistus - kuka ehtii/jaksaa/raaskii laittaa kotinsa teeman näköiseksi? Me heiteltiin serpentiiniä sinne tänne (lapsesta maailman hauskin juttu) ja puhallettiin pari ilmapalloa. Sekin oli enemmän, kuin aikaisempina vuosina on tehty.

Giveawayt - pari vuotta ammatikseni tapahtumia tehneenä ymmärrän, että paljon maksaville asiakkaille annetaan tapahtuman jälkeen voiteluksi vielä pieni kiva kassi mukaan, jossa on joku lahja. Mutta että lapsille? Mitä ihmettä? Miksi??

Jos jollain on intoa, aikaa ja energiaa järjestää tällaiset nykyajan muotisynttärit, onhan se hauska juttu. Yksi ystäväni järjesti aivan upeat teemasynttärit kolmevuotiaalleen - vain koska hän nauttii niin paljon kaiken väkräämisestä. And it's OK. Mietin vaan, kuinka moni tekee supersynttärit enemmän näyttääkseen lähipiirille, kuin lapselle/lapsille.

Huolestuttaa myös, jos lasten synttärit menevät siihen suuntaan, että niihin tulee käyttää satasia rahaa. Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta järjestää kenties monelle lapselle supersynttäreitä pitkin vuotta. Pidetään yhdessä huoli, että juhlien arvo ei tule lahjojen hinnasta, tarjoiluihin käytetystä ajasta tai somisteiden määrästä, vaan aidosta yhdessäolosta ja lasten ilosta.


Mitä mieltä muut ovat asiasta? Onko muillakin sydäntä lähellä 80-luvun tyyliset simppelit synttärit vai nautitteko juhliin panostamisesta? 



SYYSHAAVEITA

12.10.2016



Syksy on jo vahvasti täällä ja keräsin yhtenä sairaspäivänä tällaisen kollaasin syysjutuista, jotka ovat omalla toivelistalla. Kaikkea varmasti en aio hankkia, mutta saahan sitä haaveilla :)

1. Silmälasit
Ostin noin vuosi sitten uudet silmälasit ja arvatkaa nyt sitten mitä - en tykkää niistä. Joo, en vaan tykkää! No kun sitten törmäsin Specsaversilla alennukseen, jossa sai -50% koko loppusummasta, niin olihan minun ostettava uudet. Nyt vaan odotan, että saisin pian jo tekstiviestin lasien saapumisesta. Lasit eivät ole nuo kuvassa olevat - en niistä löytänyt kuvaa.

2. Tasapohjaiset nilkkurit
Minulla on (köh) aika monet tolppa/kiilakorkoiset nilkkurit. Sen sijaan ei yksiäkään tasapohjaisia. Tämä luo ongelman niihin päiviin, kun pitäisi olla siistit kengät sekä pystyä kävelemään tai olemaan seisaallaan paljon. Mutta mikä tällaiselle kengälle malliksi..? Nämä Vagabondit ovat bloggaajaystäväni Suvin löytö ja palttiarallaa täydellisen näköiset!

3. Farkkulegginssit
Okei, mukavuuden huipentuma, mutta kun tulee taas kausi, että voi pitää pitkiä neulepaitoja ja neuletakkeja, niin eikö ole ihan ok pukea siihen pariksi farkkulegginssit? Niiden päälle voi (jep, tiedän, pahenee vaan) kovalla pakkasella pukea työmatkalle myös toppahousut. Kyllä, palelen herkästi enkä siedä kylmää.

4. Jalkarasva
Tai, make it any kind of rasva. Syksyn huomaa saapuneen viimeistään siitä, kun käsiä saa jatkuvaan olla rasvaamassa. Jaloille aivan parasta on tämä Body Shopin voide. Tätä tassuihin, villasukat päälle ja lämpimän peiton alle nukkumaan - ai että!

5. Värillinen neule
Kaipaisin kaappiini kovasti pirteän väristä talvineuletta. Tämänkin löytämisessä on haasteita! Pitäisi olla kiva malli, kiva väri, sopiva hinta eikä laatu ihan kuraa. Pituutta voisi ideaalisti olla sen verran, että menisi myös niiden farkkuleggareiden kanssa :)

6. Pitkä neuletakki
Hei tämän minä kuulkaa ehdin listalta jo tuossa menneenä viikonloppuna ostamaan! H&M tarjosi kukkarolle sopivan version ja se on niiiiiin mukava päällä. Ainut ongelma on ulkona neuletakkia lyhyempi villakangastakki. Jaiks. No, ei voi mitään! Elämä on joskus rankkaa.

Millaisia syystoiveita muilla toivelistalla? Tai hankintoja muuten kylmenevään kauteen itselle tai lapselle? 


Silmälasit täältä
Neuletakki täältä
Nilkkurit täältä
Bodyshop täältä
Farkkuleggarit täältä
Neulepaidat täältä ja täältä 

KOLMEVUOTISNEUVOLASSA

10.10.2016


Muistin varata 3v-neuvolan tosi ajoissa - synttäriviikon maanantaina. Mutta kävikin niin, että saatiin heti torstaille aamuun aika. 

Hassua, siinä missä odotusaikana ja vauva-aikana tuolla mukavassa neuvolassa kävi todella tiheään, niin nyt käydään vaan kerran vuodessa. 

Mitä kolmevuotistarkastukseen sitten kuului? 

Palikoiden pinoamista - se meni hyvin.
Pallon heittämistä - hyvin onnistui sekin.
Viivaa pitkin kävelemistä - no, ihan viivalle jalat eivät osuneet, mutta kuulema katsottiinkin enemmän vaan askellusta.
Tasajalkahyppyjä ja yhdellä jalalla seisomista - score.
Piirtämistä - no tässä äidin mielestä on eniten parantamisen varaa, mutta kuulema riittää, että kynällä paperiin jotain jälkeä tässä iässä saa.
Ruumiinosien tunnistamista - siinä meni kaikki oikein.
"Sanojen tunnistamista kuvista" - hankala selittää, mutta sanoja ja kuvia :) Hyvin meni.

Sitten vielä mitattiin pituus ja paino. Pituus otettiin ensimmäistä kertaa "pystymitalla" ja tulos näytti sen verran vähän, että tarkistettiin "vauvamitalla" ja sieltä tulikin heti sentti lisää. Pituus meni tasaisesti omalla "miinus-yksi-käyrällä" ja paino ihan keskikäyrällä. 

Lopuksi oli hauska juttu eli näön tarkistus. Nopsu jaksoi tosi reippaasti luetella kaikki kuviot ja itsekin ihan hämmästelin keskittymiskykyä ja tarkkuutta. 

"Reipas, puhelias poika. Puhuu hyvin lauseilla, noudattaa ohjeita. Piirtää mallikuviot. Karkea motoriikka. Näkö normaali. Lähinäkö normaali. Kuivana pysyy. Normaali ruokavalio." 

Hyvä käynti kaikenkaikkiaan! Mitä kuului muiden kolmeveeneuvolaan? Oliko samat testit vai jotain erilaista? Olen kuullut, että osalta on kyselty jo värejä 


JA MESSULIPPUJEN VOITTAJA ON...

9.10.2016


Kiitos kymmenistä osallistumisista messulippujen arvontaan. Voi kun olisin voinut antaa vaikka kaikille liput! Varsinkin muutamat perustelut oli niin hyviä :) I love me -messuille kahden pääsylipun paketin arvonnassa voitti:

Sonja - sonjasuomela01@hotmail.com

Onneksi olkoon Sonja! Laitan sinulle sähköpostia ja varmistellaan, mihin osoitteeseen liput postitetaan :)

Hyvää yötä ja iloista alkavaa uutta viikkoa kaikille!


Kuva: Messukeskus/Mediapankki


PIENI RAKAS 3 VUOTTA + SYNNYTYSTARINA

5.10.2016


Tänään tulee tasan kolme vuotta siitä, kun tuo ihana, upea, rakas, ihmeellinen ja korvaamaton Nopsu syntyi meidän elämään. Nämä kolme vuotta on ollut ihan uskomaton matka. Pitkä synnytys, alkuvaikeudet vauvan kanssa... en olisi ikinä uskonut noiden synkkien talvikuukausien aikana, että tänään kirjoitan tätä tekstiä näin onnellisena lapsestani. On ehkä edes hassua sanoa näin, mutta en vaan oikeasti tiennyt, miten paljon elämään iloa ja rakkautta tulee lapsen myötä. Kun pienet kädet aamuisin rutistaa halaukseen ja sanoo hymyillen; "Huomenta lakas" ei päivä voisi paremmin alkaa.

Koska kuitenkin kolme vuotta sitten elettiin aika karuja päiviä, niin ajattelin napata vanhan blogini puolelta tänne teille ihmeteltäväksi oman synnytystarinani. Kolmessa osassa, koska.. no, tajuatte pian :) Saa myös nauraa ääneen tuolle kuvalle, kuinka turvonnut voi ihmisen naama olla! 


2.10.2013

Eilen illalla alkoi seitsemän aikaan napakat supistukset, jotka tiheni ja koveni illan ja yön mittaan. Kolmen aikaan lähdettiin Kätilöopistolle, jossa valitettavasti meitä odotti tunnin seurannan jälkeen pieni pettymys - eipä ollut paikat vielä auenneet juuri lainkaan.



(siis anteeksi mitä kuka sitten on hyötynyt ja miten näistä mun kahdeksan tunnin tuskista?!?!?!?!?!??!)

Takaisin kotiin odottelemaan ja seuraamaan tilannetta. Nyt päivän mittaan on ollut makuulla ollessa supistuksissa puolentunninkin taukoja, joten oon niiden aikana saanut nukuttua ja kerättyä voimia. Kovasti toivotaan, että tänään illalla tai viimeistään huomenna päästäisiin uudelle yritykselle ja sitten asiat alkaisi edetä jo nopeammin.

Toisaalta, viime yönä oli ekaa kertaa ihan kunnolla pakkasta ja paleltiin molemmat autossa vaikka oli toppatakit päällä. En kai voi syyttää pikkuista, että vähemmästäkin tulee mieleen, että jos jäisikin vielä hetkeksi lämpimään veteen nauttimaan elämästä <3


3.10.2013

Tänään oli/on sitten pikkuisen laskettu aika. Vähän vaisuissa tunnelmissa on päivä mennyt. Kipeät ja säännölliset supistukset ovat pitäneet mamaa otteessaan jo yli kaksi vuorokautta. Nukkumiselle on jäänyt pari puolen tunnin taukoa koko tänä aikana. Viimeyönä käytiin tsekkaamassa tilannetta ja eipä se kohdunsuu ollut vieläkään auennut juuri mitään. Se on kuitenkin ainut mittari sille, miten synnytys etenee. Jos lääketieteeltä kysyy, niin mun synnytyshän ei ole vielä edes alkanut. "Pidentynyt latenssivaihe", siksi kai tätä väsytystaistelua kutsutaan. Supistukset on säännöllisiä ja kipeitä, mutta eivät vielä syystä tai toisesta hoida hommaansa.

Onneksi minulla on maailman upein ja ihanin aviomies, joka jaksaa pitää huolta, kun oma jaksaminen on kovin kovin vähissä.

Tarvitseeko sanoa, että toivomme niin äärettömän paljon, että synnytys lähtisi nyt kunnolla käyntiin ja tämä pitkällinen piina vaihtuisi.. no.. aikamoista piinaahan se sittenkin on, mutta sentään sitten asiat etenee ja jotain tapahtuu.


13.10.2013

Pienen pojan tie tähän maailmaan oli pitkä. Näin viikko jälkeenpäin ajateltuna, olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että jokainen kipu ja kyynel oli sen arvoista.

Torstai 3.10. toi tullessaan aina vaan kipemmän olon ja seuraavan yön valvottuani olin aamulla kohtuullisen kypsä koko hommaan. Itkun sekaisena lähdimme aamulla Kättärille ja mun vaihtoehdot oli tyyliin "nyt vahvoja lääkkeitä kehiin tai mä hyppään parvekkeelta". Sain vahvemman kipupiikin, jonka ansiosta nukuin pari tuntia. Se toi aika paljon voimia lisää jaksaa tuleva.

Sain perjantaina puolen päivän aikaan jäädä osastolle ja olin siihen ihan tyytyväinen. Olisipa ainakin lääkkeet ja apu lähellä. Illalla viiden aikaan supistukset alkoivat tulla kipeinä, kolmen minuutin välein ja kuuden aikaan supisti jo enemmän kuin ei. Jos sen niin voi sanoa :) Myös kipu oli tosi kova. Panadolit auttoi yhtä paljon kuin viinirypäleet ja niin kuumaa suihkua ei olekaan, mikä olisi auttanut.

Vihdoin, monen pyynnön (ja lopulta vaatimuksen) jälkeen kätilö tuli puoli kahdeksan katsomaan mua ja oi sitä iloa mikä syntyi, kun kuulin, että vihdoin ollaan viisi senttiä auki! Hetkeksi jopa kaikki kipu hävisi. Tai no, ehkä ei ihan hävinnyt, mutta olin niin innoissani, että vihdoin tapahtuu, nyt se vauva syntyy, nyt tämä on menoa!

Mut kuljetettiin pikapikaa synnytyssaliin, jonne mulle oli jo valmiiksi tilattu epiduraali. Taisivat tajuta viimein, että olen aika kipeä ja kiukkuinen. Epiduraali toimi kuin sulkaajätski ja auringonpaiste, ihan taivas! Makoilin siinä synnytyssalissa neljä tuntia odotellen loppuja senttejä. Kuunneltiin kanssa hyvää musaa ja juttelin tyhmiä kätilöiden kanssa. Myös ilokaasua otin hippusen ennenkuin epiduraali alkoi vaikuttaa ja siinä annosten lisäämisen välissä. En olekaan aikoihin ollut edes hiprakassa, joten oli hauska muistaa miltä se tuntuu :)

Hieman puolen yön jälkeen sain luvan alkaa ponnistamaan. Olihan se ponnistusvaihe hurja ja kipeäkin myös, mutta se kipu oli niin paljon helpompi kestää, koska tiesi, että pian vauva ihan oikeasti syntyy ja toisaalta sai tehdä fyysistä työtä ja purkaa kaikki aggressiot siihen. Enpä ollut etukäteen myöskään uskonut, että tulen karjumaan siihen malliin :) Pieni leijonaemo sisälläni taisi ottaa vallan.

Kello 00:52, lauantaina 5. lokakuuta N näki ensimmäistä kertaa tämän maailman ja en voinut uskoa silmiäni, kun poika nostettiin rinnalleni ihmeteltäväksi <3 Painoa 3635g ja pituutta 51cm. Apgar-pisteet 9. Äiti kursittiin kokoon, meille tarjoiltiin herkullista yöpalaa ja neljän aikaan pääsimme vihdoin perhehuoneeseen lepäämään. Tai no, siinä piti ensin opetella imetystä ja kaikkea sellaista, jonka olisin siinä väsymyksen tilassa kyllä mielelläni jättänyt myöhempään. Onneksi J piti vauvasta huolta aamuyön tunnit ja äiti sai ottaa unet.

Papereihin kirjattiin synnytyksen kestoksi 12 tuntia, mutta voin hyvällä omallatunnolla sanoa synnyttäneeni sen 78 tuntia. Kaikista rankinta oli ne kolme vuorokautta supistuksia. Kipu oli pahin siinä ennen synnytyssaliin pääsyä. Parasta oli epiduraali, mukavat kätilöt, rakkaan aviomieheni tuki ja kannustus - sekä sanomatta selvää, pieni rakas N, joka tuli ja teki meistä ihan oikean perheen. 


I LOVE ME -MESSUT / ARVONTA!

3.10.2016


Iloisia uutisia. Olen menossa bloggaajana paikalle 21. - 23.10. järjestettävään ihanaan I love me -messutapahtumaan. Messut järjestetään Helsingissä Messukeskuksessa. 

Selasin jo tapahtuman sivuilta, mitä siellä on luvassa ja ainakin näihin näyttelleasettajiin olen menossa tutustumaan: 

  • Natural Goods Company (7f49) - ihanaa luonnonkosmetiikkaa ja hyvää palvelua
  • Lavera (7f61) - takuuvarmaa luonnonkosmetiikkaa
  • Käherryshuolto Oy (6c90) - ammattimaisen hyviä tukkajuttuja
  • CocoVi (6k81) - luonnollisia herkkuja ja ravintojuttuja

Merkkasin myös muutaman kiinnostavan luennon: Ajatusten, tunteiden ja alitajunnan merkitys terveyteen ja Äänirentoutus sekä Kiehtova keho, mahtava mieli.

Koska J on töissä koko perjantain sekä sunnuntain, julistin kotona kovaan ääneen, että varaan sitten ihan koko lauantain itselleni, että pääsen ajan kanssa messuille pyörimään :)


Ja sitten ne parhaat uutiset: sain arvottavaksi kaksi kappaletta lippuja I love me -messuille. Vähän itse vierastan sellaisia "tykkää minusta joka tuutissa ja jaa kaikille, niin osallistut arvontaan" -tyyppisiä kriteereitä. Itse siis tulen kyllä iloiseksi, jos saan uusia seuraajia vaikkapa blogin Facebook-sivuille (vink vink, hehe), MUTTA tähän arvontaan osallistut vain jättämällä yhteystietosi kommenttikenttään. Liput arvotaan kahden lipun pakettina, koska onhan se kivempi pystyä ottamaan messuille myös joku kaveri mukaan :)

Arvonta suoritetaan 9.10 sunnuntaina kello 21:00. Kaikki siihen mennessä arvontaan osallistuneet ovat mukana.

Blogissa voittajan julistamisen lisäksi olen yhteydessä siihen sähköpostiosoitteeseen, joka kommentista löytyy ja liput postitetaan 10.10. alkavalla viikolla.

ONNEA ARVONTAAN! :)


Kuvat: Messukeskus Mediapankki

TUKHOLMAN SHOPPAILUSUOSIKIT

1.10.2016



Terveiset jälleen Tukholmasta! Olin siellä työreissulla, mutta aina jossain välissä ehtii pariksi tunniksi kaupungille :) Tässä teillekin jakoon shoppailusuosikkipaikkani Tukholmasta plus vähän ostosten esittelyä.


#1 SEPHORA
Biblioteksgatan

Sephora on alunperin ranskalainen ketju, joka myy kauneuden- ja ihonhoitotuotteita. Löysin viime kerralla sieltä ihanan tuotteen kulmakarvoille, joten sitä ostin nyt toisen kappaleen varastoon. Tai okei, kaksi :) Lisäksi mukaan lähti ripsiväri sekä kasvonaamioita lahjaksi äitille ja siskolle. Mielenkiinnolla tutkin Anastacian sekä Kat von D:n meikkejä.



#2 & OTHER STORIES
Biblioteksgatan

& Other Stories on H&M Groupin omistama ketju, joka myy astetta tyylikkäämpiä (makuasia tietysti) ja hippusen laadukkaampia vaatteita, kuin se tuttu henkkamaukka. Hintakin tietysti sen mukaisesti on korkeampi. Parhaat ostokset tuolta tein alkukesästä alennusmyynneistä. Tällä kertaa en raaskinutkaan mitään ostaa.



#3 MUJI
Åhlens, 2. krs.

Muji on japanilainen (tähän tuhat sydäntä) ketju, joka myy vähän "kaikkea mahdollista". Kotijuttuja ja toimistotarvikkeita. Vähän vaatteita myös. Näissä on ihana minimalistinen tyyli ja hinta ei ole liian korkea. Mujilla on ihan parhaat kynät! Täältä en tällä kertaa ostanut myöskään mitään.


#4 HOLLISTER
Galleriet -ostoskeskus

Itse ra-kas-tin parikymppisenä surffimerkkiä Roxy, joten tämä Hollister tuo mulle hyviä viboja niistä ajatuksista. Vaatteet ovat kokemukseni mukaan aika hyvää laatua ja varsinkin jos alennuksesta tuotteita bongaa, ei hintakaan ole mahdoton.

Hollisterilla oli perjantaina aivan järjetön ryysis! Siellä oli joku mid season ale ja tunku sen mukainen. Löysin kivat collegehousut, mutta kärsivällisyys ja järki loppui ikuisuuden kestävässä sovituskoppijonossa (ja kun sama jonotus olisi ollut edessä vielä kassalle..), niin ostamatta jäi. Samoin kuin kuvaamatta, huomaan...


#5 URBAN OUTFITTERS

Urban Outfitters on amerikkalainen vaateketju, joka myy itseasiassa myös paljon muuta; kirjoja, sisustustarvikkeita ja vaikka kynttilöitä ja huulirasvaa.

Täältä löysin ihan oikean ja kohtuullisen hintaisen version viiden vuoden päiväkirjalle! Olen tällaista jo pitänyt kesän alusta asti, mutta semmoiseen tavalliseen muistikirjaan ja eihän se oikein yhtä hyvin toimi. Plus kirja loppuu ihan liian pian. Lisäksi nappasin mukaan alennuksessa olleen meikinpuhdistussienen ja yhden yllärijutun :)


Toivottavasti tästä oli iloa ja vinkkejä Tukholmaan reissaaville! Mitkä on omat suosikkisi Tukholmassa? Saa myös mainita muuta kuin shoppailua :) 

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan