Slider

Kahden raskauden runtelema kroppani

20.2.2018


Myönnän, vähän raflaava otsikko, mutta oikeutan sen sillä, että on se vaan aikamoinen rääkki, jonka läpi jokainen äiti kroppansa vie. Ja kun ei se kaikki edes todellakaan lopu synnytykseen. Tässä sensuroimaton katselmus siihen, mitä kaksi raskautta omalle kropalleni on tehnyt ja mitä pysyviä "vaurioita" niistä jäi. 

En tiedä mistä sen sain päähäni, mutta jostain syystä toisen synnytyksen kohdalla minua pelotti tosi paljon paha repeäminen. Että jos oikeasti repeäisi sieltä sinne, niin hip hei sitten vaan loppu elämän kanssa. No, sellaisenkin kanssa voi elää tietenkin ja todennäköisyydet tuollaiseen on tosi pienet, mutta onko joku sanonut, että raskaanaolevien pelot ovat aina rationaalisia? Tähän peilaten, olen selvinnyt kahdesta raskaudesta ja synnytyksestä tosi hyvin. 


Instagramia seuraavat tietävät, että pelkään hieman hammaslääkäriä. Oikeastaan en pelkää, vaan suuni vaan on jotenkin tosi kipuherkkä ja sanon AU heti kun hammaslääkäri pyytää avaamaan suun. Eilistä hammaskiven poistoa varten tarvitsin Burana 600 ja pintapuudutuksen, voitteko kuvitella :D Hampaissani on ikinä ollut vain yksi reikä, joten olikin shokki Nopsun syntymän jälkeen istua hammaslääkärin tuoliin. 20 alkavaa reikää! En voinut uskoa korviani! Ilmeisesti raskaus muuttaa syljen koostumusta ja kun siihen lisätään raskauspahoinvoinnin aisoissa pitäminen jatkuvalla napostelulla, niin siinä kai se soppa sitten on. Luojan kiitos, yksikään noista ei ole kehittynyt varsinaiseksi reiäksi asti. Sen verran tämä kokemus kuitenkin pelotti, että siirsin Lukan jälkeistä hammastarkistusta puolen vuoden ajan.. 

Eilen siis kävin ja ihanaa, olikohan tullut yksi alkava reikä lisää, muttei sen enempää. Ja näille alkavillehan ei tarvitse mitään tehdä, ne monesti pysähtyy itsestään. JEE! 

Hampaat: Vauriot ekalla kertaa (+), vahingot tokalla kertaa (-)



Jos raskaus tekee usein kolhun ulkonäköön, niin tekee se sitä myös silmien näkökykyyn. Ei ole tavatonta, että näkö huononee raskauden ja imetyksen myötä. Joku hormonijuttu siis tämäkin. Optikot kehoittavat odottamaan semmoisen kolme kuukautta imetyksen lopettamisesta, ennen kuin menee tarkistuttamaan näön. Omalla kohdallani Nopsun jälkeen näkö oli mennyt paljon huonommaksi, mutta nyt muutosta ei ollut tapahtunut juuri lainkaan. Oikeastaan vain hieman parantunut näkö! Ei paha tuomio siis lainkaan. 

Näkö: Vahinko ekalla kertaa (+), vahinko tokalla kertaa (-) 


Molemmissa raskauksissa painoa tuli noin 20 kiloa lisää. Nopsua odottaessa taisin herkutella melko rajattomasti, Lukaa odottaessa taas liikunta oli täysin kadoksissa, joten siitä ehkä syyt suuriin lukemiin. Molemmilla kerroilla synnytyksessä lähti noin 10 kiloa. Siitä eteenpäin tarina onkin erilainen. Ekalla kertaa loput kymmenen kiloa (ja siihen varmaan viisi vielä lisäksi) lähtivät ihan huomaamatta ensimmäisen puolen vuoden aikana. Nyt toisella kertaa puolen vuoden kohdalla vaaka näytti ihan samaa, kuin sairaalasta palatessa. Syitä varmaankin stressaava syksy, ikä, liikunnan vähyys. Ensimmäisellä kertaa tässä kohdassa siis shoppailin kaupasta S-kokoisia vaatteita ja olin aikalailla elämäni kunnossa. Tällä kertaa puurran dieetin ja treenin parissa, jotta pääsisin siihen raskautta edeltäneeseen vaatekokoon. 

Vaatekoko: Vahinko ekalla kertaa (-), vahinko toisella kertaa (+)



Monet kertovat raskauden jälkeen kengän kokonsa kasvaneen niin, että koko kenkäkaappi on mennyt uusiksi. Itsellä ei onneksi näin käynyt kummallakaan kertaa. Ensimmäisen raskauden jälkeen räpylä pysyi ihan saman kokoisena, mutta tämän toisen kerran jälkeen huomaan jalan vähän kasvaneen. Jos ennen kenkäni koko oli 39/40, niin nyt se on 40/41. Itseasiassa kaikki nyt talvella ostamani kengät taitavat olla kokoa 41. 

Kengänkoko: Vahinko ekalla kertaa (-), vahinko toisella kertaa (+)



Kaikkihan sen tietävät, että raskaana ollessa harvoin mahtuu sormukset sormeen. Ei ainakaan minulla mahtunut kummallakaan kertaa. Hauskaa (?) oli kuitenkin se, että ekan kerran jälkeen sormien nivelet eivät koskaan palautuneet ennalleen, vaan jouduin hankkimaan uuden sormuksen. No, on pidempi tarina, miksi vain en suurennuttanut entistä, mutta kuitenkin. Toisen raskauden jälkeen nivelet eivät nyt onneksi sentään enää jatkaneet kasvuaan, vaan tutut sormukset mahtuvat edelleen. 

Sormien nivelet: Vahinko ekalla kertaa (+) vahinko toisella kertaa (-)

**

Ja vielä lopuksi osasto, josta en kyllä ajatellut puhuvani blogissa, mutta kaikkea sitä kevätaurinko saa aikaan! Tissit. Ne eivät lähtökohtaisestikaan olleet suuret. Mukava A-kuppi, jonka kanssa olen aina viihtynyt, koska eivät ole tiellä treenatessa. Mitä niistä sitten kahden imetyksen jälkeen on jäljellä... no, paljon vähemmän. Sama A-kuppi on edelleen käytössä, mutta vähän niinkuin ilmapallosta olisi päästetty puolet ilmasta pois. Tai lapasesta käsi pois. Tiedätte mitä tarkoitan. 

Jos nyt kerran tälle linjalle lähdettiin, niin itse alakerta on ihan kuin ennenkin. Haluisin tämänkin (näköjään!!) tuoda esiin, sillä usein törmää ajatukseen, ettei haaroväli synnytyksen jälkeen koskaan enää ole entisensä. No, en nyt ole muilta pahemmin kysellyt, mutta omani ainakin on kuin ennenkin. 

Hyvät ystävät, lupaan, että tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta puhua blogissa tisseistä ja t*ss*ista :D Kiitos ja anteeksi! 

Millaiset jäljet raskaus tai raskaudet ovat sinun kroppaasi jättäneet? Kannatko niitä ylpeydellä ja hyväksyen, vai ottaako päähän? *

*saa ottaa! On ihan höpönhöpöä, ettei nainen saisi kaivata entisiä rintojaan, raskausarvetonta mahaa tai mitä ikinä, vain sen takia, että on toiminut vauvankasvattamona.


Luvassa ihana joogaviikonloppu! + instassa arvonta

15.2.2018


YHTEISTYÖSSÄ: JOOGAFESTIVAL

Kalenteriini on merkitty isosti pinkillä päivämäärä 4.3. Tuona viikonloppuna Helsingin Kaapelitehtaan valtaa kuudetta kertaa järjestettävä Joogafestival, joka tarjoilee paitsi joogaa, myös  mindfulnessia, pilatesta, auyrvedaa ja kaikkea ihanaa hyvinvointiin liittyvää. Olen käynyt Joogafestareilla kerran aiemmin ja tykkäsin kovasti. Tunnelma tuolla on niin ihana, että siellä rauhoittuu ja inspiroituu yhtä aikaa.

Olen joogannut enemmän tai vähemmän viimeiset kahdeksan vuotta. Varsinainen joogakärpänen minua puraisi asuessani kesän 2010 Berliinissä. Siellä kävin työpaikkani vieressä sijaitsevalla joogasalilla monta kertaa viikossa. Välillä tunneilla oli vain muutama ihminen, joten ohjaajat ehtivät hyvin myös henkilökohtaisesti korjata ja ohjata. No, eivät kuitenkaan ihan kaikkea nähtävästi, sillä kipeytin vuosiksi toisen ranteeni tekemällä alaspäin katsovan koiran käsien linjauksen täysin väärin. Hyvin yleinen virhe muuten kaikilla - kannatta kysyä hyvältä joogaopettajalta kyynärpäiden asento. 

Suomessa kävin pari vuotta ahkerasti Astanga-joogassa ja saatoin jopa sanoa kehittyneeni siinä jonkin verran. Viime vuosina jooga on kuitenkin jäänyt niiden kuuluisien ruuhkavuosien jalkoihin, vaikka voisi fiksuna ajatella, että silloin joogaa ehkä kaikista eniten tarvittaisiin. Syksyllä aloitin pikkuhiljaa lempeässä joogassa ja kävin siihen perään kymmenen kertaa erilaisilla hot jooga -tunneilla, mukaanlukien kokeilun ilmajoogassa. Tällä hetkellä luen Rachel Brathenin Yoga Girl -kirjaa ja olen jälleen ihan vakuuttunut, että jos jotain kiireinen äiti-ihminen elämäänsä tarvitsisi, on se jooga. 


Mitä Joogafestarit sitten tarjoavat? No, ei sen vähempää, kuin 100 tutustumistuntia ja 40 luentoa kaikista kiinnostavista aiheista! Tunneille on ilmeisesti nyt jo tehty aika paljon ennakkovarauksia, joten liput kannattaa ostaa pikimmiten. Ennakkoliput (joilla ainoastaan varauksia voi tehdä) ovat myynnissä 2.3. saakka. 

Itse suuntaan festareille siskoni kanssa, koska hän on silloin täällä kylässä. Jooga ei ole ihan hänen juttunsa, joten jätän raahaamatta häntä tunneille ja menemme muuten vain fiilistelemään tunnelmaa, kiertelemään kaikkea esillä olevaa ja ehkä kuuntelemaan muutaman luennon. Erityisesti minua kiinnostaa kehutun Suvi Bowellanin luento erityisherkkyydestä sekä yleensäkin kaikenlainen stressin vähennys. Myös Kylli Kukk on tietenkin nähtävä livenä! Pieni ei-koskaan-lääkikseen-päätynyt tyttö sisälläni kiinnostui myös asanoiden anatomian luennosta. 

Tarvitsisin myös joogamatolle kantokassin ja tietenkin kiinnostaa myös mahdolliset joogakoulujen tarjoukset :) 

Joogafestareilla on muuten myös lapsille Lapsi&Vanhempi -joogaa, mikä olisi varmasti todella kiva kokemus. Lasten tunteja kuvataan esimerkiksi näin: "Tunneilla keskitytään leikin kautta ja iloiten kehon luonnolliseen liikkeeseen, koordinaatioon, hauskuuteen ja mielen sekä kehon rauhoittamiseen. Tunneilla harjoitellaan kehotietoisuutta ja itsensä ilmaisua ilman suorittamista ja kilpailua."

Tuota noin, voisiko tällaisen tekemisen saada pakolliseksi osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa myös? Jooga ja meditaatio taipuu kyllä niin moneen myös lasten hyödyksi ja iloksi. Joogafestareille muuten voit ottaa 0-13 vuotiaat lapset ilmaiseksi mukaan! 


Sokerina pohjalla LIPPUARVONTA! Minulla on ilo ja kunnia arpoa Instagramin puolella VIISI kappaletta yhden päivän avec-lippuja. Eli lauantaina tai sunnuntaina sisäänpääsy kahdelle hengelle, arvo 30 euroa. Näillä lipuilla ei voi tehdä tuntivarauksia, mutta ne tarjoavat osallistumismahdollisuuden niille tunneille, joilla on tilaa ja tietenkin pääsyn kaikille luennoille. 

Nyt siis heti paikalla Instagramista esiin @piritapanda -tili ja osallistumaan! Aikaa osallistua on 19.2. päivän loppuun asti. 

Oletko sinä käynyt Joogafestareilla? Mitä ajatuksia sinussa herättää lapsen kanssa tehtävät joogaharjoitukset? 

KUVAT: JOOGAFESTIVAL

HAASTE: Yllätysvisiitti jääkaappiin!

14.2.2018


Kääk! Mitä sisältää jääkaappi, kun sitä ei mitenkään kuvausta varten olla valmisteltu? Sain Kaksplussan verkostobloggajien keskustelusta ronskin idean, esitellä meidän jääkaappi. Koska mä ainakin myönnän, että kyllä minua kiinnostaa muiden ihmisten jääkaappien sisältö, hahhaha. Mutta en varmasti ole ainut, eikös siitä ollut joku tv-ohjelmakin, että mitä ihmiset ruokakaupasta ostavat :) 

Koko juttuhan vähän lässähtää, jos käy kaupassa sillä tavalla "jääkaapinesittelymielessä" (siis anteeksi, miten?) joten tartuin tuumasta toimeen ja otin meidän jääkaapista vain kuvat niin, kuin nyt jääkaappi sattui sillä hetkellä olemaan. 

Ylimmällä hyllyllä raejuustoa (tosi pahaa ja rasvatonta, mutta syön nyt dieetin ajan). Kaurakermaa aina pari purkkia varalla ruuanlaittoon. Munia. Salaattia ja siinä päällä raakakakun jämät. Takana purkissa jotain kastiketta ja Salsa Verdeä, joka muuten on varppina mennyt vanhaksi.. Alemmalla hyllyllä omenasosetta ja appelsiinimarmelaadia. Appelsiinimarmelaadi on niin hyvää!! Green Curry -tahnaa sekä Dijon-sinappia. Ja vissiin oliiveja? Makujugurtteja itse en syö, nämä on miehen ostamia. Nopsulle yleensä ostan niitä missä on vähemmän sokeria. Juustoa löytyy ja viinirypäleitä. 


Seuraavalla hyllyllä takana suolakurkkuja, sit aurinkokuivattuja tomaatteja, kurkkusalaattia ja hillosipuleita. Ai, hillosipulit, nam! En koskaan varmaan pääse selvyyteen, mikä olisi paras rasva leivän päälle (jos ei viitsi lotrata oliiviöljyä tai aina ostaa avokadoja), joten valitsen tyyliin joka kerta kaupasta eri levitteen. Tsatsiki on miehen ostama. Pinaatti- ja porkkanaletut olivat alennuksessa. Porkkanaletut on muuten pannulla paistettuna aivan taivaallisen hyviä ja syömme niitä "lettuina", eli hillon kanssa. Vielä puolukkahilloa, vaikka aina kyllä kaipaan sitä lapsuuden puolukkasurvosta... laitankin aina kun jaksan tähän hilloon sekaan puolukoita, jotta hillosta tulee vähemmän makea.


Kattilassa kasvissosekeittoa. Vieressä selleriä, jota rakastan. Vieressä tomaattia, kurkkua ja suolakurkkuja. Alemmalla hyllyllä lasagnea quorn-rouheesta. Meni muuten äidilleni ihan täydestä broilerijauhelihasta. Purkit soijamaitoa ja lehmänmaitoa. Alimpana perunoita ja alhaalla laatikossa porkkanoita ja sipuleita. Syön tosi paljon porkkanoita ja ostan niitä aina kaupasta. 


Ovesta löytyy punaviinietikkaa, Bonne-persikkasosetta, pari matkakokoista mantelimaitoa, sinappia, limeä (jota laitan aina omenasiivujen päälle, niistä tulee todella hyviä niin!), soijakastiketta, mansikkabalsamicoa (taivas, koskahan tuo on edes ostettu..) ja wasabia. 

Alempana vichyä, ketsuppia (miksi lapset haluaisivat aina uittaa kaiken ketsupissa?), soijamaitoa, lehmänmaitoa (J tekee aina aamuisin itselleen kahvilatasoisen latten ja tarvitsee siihen punaista maitoa) jaaaaaaa mansikkamehukeittoa. Olen vasta hiljattain tajunnut, että sokeriton mehukeitto on yhtä kuin aspartaamilla makeutettu. Valitsen siis todellakin aina tuon sokerilla makeutetun. 

Alimpana Nopsun "lempimaitoa", eli Aito Kaurajuomaa, mummin Joensuusta tuomaa viinimarjamehua sekä purkki rasvatonta lehmänmaitoa. Tästä itseasiassa puuttuu vielä pari ylintä lokeroa, joissa on liha-, kasvis- ja kanaliemikuutioita, pari lasten kylmäpakkausta sekä Lukan kylmässä säilytettävä Sibicort. Ja vaniljauutetta. 


Ja tämähän on tietenkin nyt HAASTE! Jos sinä bloggaaja luet tämän postauksen, niin kamera vaan käteen ja armottomasti omalle jääkaapille NYT :) Haluan (me kaikki halutaan) nähdä, mitä sinun jääkaapissasi on? 



CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan